BLC blogi

Viime vuosien aikana tiedotusvälineistä on voitu lukea yhä enemmän tietoturvaan liittyviä uutisia. Uutisoinnissa esillä olleet tapaukset voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään; huijausviesteihin ja kalasteluyrityksiin (phishing). Vuoden 2018 aikana tietoturvaan liittyvät huijaukset ja tietojenkalasteluviestit yleistyivät entisestään kehittyen yhä paremmin kohdennetuiksi ja vaikeammiksi havaita.

Huijausviestien tarkoituksena on harhauttaa yritykset valelaskujen avulla siirtämään rahaa rikollisten tileille. Useimmiten huijausviestissä on väärennetty lähettäjätiedot niin, että rahansiirtopyyntö näyttäisi tulevan yrityksen sisältä, esimerkiksi toimitusjohtajalta.

BLC Vieraskynäblogissa ajankohtaisista aiheista kynään tarttuu vaihtuva asiantuntijavieras. Vuorossa kumppanimme Samsungin Jani Kostiainen.

Samsung Knox on monelle ehkä tullut vastaan eri muodoissa jo monta vuotta, mutta myös moni aprikoi mitä se oikeastaan on?

On vuosi 2018 – 36 vuotta sitten alkujaan kehitetty SMTP -protokolla on edelleen käytössä sähköpostin siirtämiseksi. Vaikka nykypäivänä SMTP:n ympärille on kehitetty liuta tekniikoita, joilla sen väärinkäyttöä voidaan vähentää, on monella ylläpitäjällä vielä parantamisen varaa asiassa. Osana ongelmaa on, että tekniikoita ei oteta käyttöön epätietoisuuden tai käyttöönoton hankaluuden takia.  

GDPR (tai lakimiesystäväni mukaan gepardi) on ollut koko liikemaailman huulilla, artikkeleissa ja sähköpostitulvassa koko kevään ajan. Nyt syksyn korvalla voimme jo hieman hengähtää helpotuksesta. GDPR-konsultit ovat tehtävänsä tehneet ja maailma ei päättynytkään vielä 25.5.2018 lakimuutokseen. Helsingin keskusta ei täyttynytkään niiden lukuisten yritysten irtisanotuista työntekijöistä, jotka menivät konkurssiin jättimäisistä sakoista. Niistä sakoista, joita viranomaiset langettivat jokaiselle kenellä rekisteriselosteet eivät olleet määräaikana viimeisen päälle valmiina.

Teinipoikana 90-luvun puolivälissä törmäsin itse ensimmäisen kerran IoT-laitteisiin internetiin menevän kopiokoneen myötä. Kopiokoneessa oli ominaisuus, jolla voitiin tulostaa nettisivu syöttämällä osoite koneen hallintapaneeliin. Nykypäivänä tämä kuulostaa melko typerältä ominaisuudelta, enkä ole koskaan kuullut, että tätä ominaisuutta olisi kukaan käyttänytkään.

Hieman hassuna pidin myös tyttöä, joka halusi lukea sähköpostinsa kyseisellä masiinalla kuultuaan sen nettimahdollisuuksista. Nykyään olemme tilanteessa, jossa nettiin menevä kopiokone (nyk. monitoimilaite) on aivan normaalia. Kuten myös tavallista on sähköpostin lukeminen mitä ihmeellisimmillä vekottimilla. Oikeastaan joka ikinen kuviteltavissa oleva laite, leivänpaahtimesta lähtien, on nykyään netissä.

Mobiililaitteita valitessa kiinnitetään helposti huomioita hieman vääriin asioihin. Esimerkiksi laitteen hinta, suorittimen teho ja kameran ominaisuudet ovat tietysti syytä olla kunnossa. Usein ei kuitenkaan nähdä kokonaisuutta siitä paljonko laite tulee koko käyttöaikanansa maksamaan. Jokainen varmaan tietää, että uuden laitteen käyttöönotto vie helposti tunteja. Jopa kokonainen työpäivä saattaa vierähtää ennen kuin laite on siinä tilassa kuin itse sen haluat olevan. Jokainen voi laskea oman tuntihintansa mukaan paljonko tästä tulee piilotettuja kustannuksia itse laitteen hankintahinnan päälle. Lisäksi tämä sama joudutaan mahdollisesti tekemään uudestaan, jos laite lähetetään huoltoon tai joudutaan korvaamaan uudella. Tämän lisäksi käytönaikainen hallinta, tuki ja varalaitepalvelu huolto-, katoamis- tai rikkoutumistilanteita varten mahdollistaa työnteon jatkumisen ongelmatapauksissa. Yleensähän laitteen hinta ei ole kovinkaan suuri kustannus esimerkiksi kahden vuoden aikana, jos verrataan siitä mahdollisesti johtuvien työkatkoksien hintaan.

Digitaalinen vallankumous on muotoillut radikaalisti maailmanlaajuista liiketoimintaa viimeisenä kahtena vuosikymmennenä. Ero työn ja vapaa-ajan välillä on hämärtynyt. Internet ja älypuhelimet ovat muuttaneet miten, missä ja kuinka työskentelemme.  

Suurin piirtein näillä lauseilla alkoi Samsungin The Open Economy -raportti, joka valottaa tulevaisuuden avaintrendejä, jotka vaikuttavat työskentelyymme. Samsungin käsite Open Economy on tulevaisuuden maailma, jossa työtä tehdään entistä avoimemmin ja yhteisöllisemmin. 

Viestintävirasto kirjoittaa verkkosivuillaan näin: "Joskus palvelunestohyökkäyksille ei voi osoittaa muuta järkevää motiivia kuin 'tehtiin se, koska se oli mahdollista'. Hyökkääminen onkin teknisessä mielessä varsin helppoa.".

Itseasiassa se on suorastaan liian helppoa! Tiesittekö, että kohdistetun hyökkäyksen voi ostaa verkkorikollisilta hintaan "20€/laaki"? Samaisella summalla ostettiin hyökkäyksiä jo vuonna 2014 muun muassa MTV:tä, Viestintävirastoa ja OP-pankkia vastaan. Kyseisen hyökkäyksen johdosta esimerkiksi OP-pankin infra meni nurin ja asiakkaat jäivät hetkellisesti ilman rahojaan.

BLC Vieraskynäblogissa ajankohtaisista aiheista kynään tarttuu vaihtuva asiantuntijavieras.
Vuorossa Lenovon Jouni Ojala.

Mobiililaitteet yleistyvät ja muuttavat muotoaan. Vanhat laitekategoriat antavat tietä uudemmille, kevyemmille ja älykkäämmille laitteille. Ominaisuuksista ei kuitenkaan tarvitse tinkiä. Lenovolla emme usko siihen, että mobiililaitteet ovat yksi homogeeninen ryhmä, vaan että se on yhtä hienojakoinen kuin tietotekniikkamarkkina yleensä.

Nuorena olin vakuuttunut, ettei ole mitään, mitä MacGyver ei saisi aikaiseksi linkkuveitsellä. Linkkuveitsi oli avain kaikkeen, joskus ihan kirjaimellisestikin. Linkkuveitsi ei ole tuntematon työkalu lukkosepällekään, mutta sen rinnalle on tullut toinen, lähes yhtä hyödyllinen väline.

Vanhoina ja varsin erilaisina aikoina lukkoseppä matkusti usein kohteeseen tietämättä juurikaan, mitä odottaa. Lukkosepän ammattikenttä on valtavan laaja ja vastaan tulee usein lukkoja ja tilanteita, joita ei ole koskaan aiemmin nähnyt. Olipa vasta-alkaja tai konkari, välillä ei auttanut muu kuin tarttua puhelimeen ja soittaa toiselle asentajalle.

 "Tilanne on tänään toinen, kun otimme kenttätyöntekijöillemme käyttöön iPadit. Nyt lukkosepillä kulkee valtava tietovarasto mukanaan."

Tilanne on tänään toinen, kun otimme kenttätyöntekijöillemme käyttöön iPadit. Nyt lukkosepillä kulkee valtava tietovarasto mukanaan. Asentaja voi tarkistaa tietokannasta, mitä kohteessa on tehty aikaisemmin, mitä osia on viety ja mikä siellä luultavasti on vastassa. Ja tiukan paikan tullen voi saada kollegoilta neuvoa kuvien ja videoiden avulla, mikä on paljon täsmällisempää, kuin kuvaileminen.